- Sinäkö laulat sitten järjestyksessä koko kirjan ? Kysyttiin trubaduurilta.
Hän oli tosiaan katsonut, mitä oli laulettu eilen, ja otti sitten seuraavan sivun. Hän ei vastannut, vaan soitti suoraan, vaihtoi tämän D-molli nuotinnoksen H-molliin. Eipä pystynyt ihan kylmiltään tuota alkuperäistä korkeutta vetämään.
Äsken sain sulta kirjeen sen..... Ja: Rakkautta ei se lainkaan ....
Siinähän sitä oli taas suomalaista tangoa. Vaihtelevuutta oli riittävästi, monta erilaista osaa, erityisesti se viimeinen... C7 - F - A7, näytti miellyttävän; siinähän pitää erityisesti revittää ja korostaa. Ensimmäinen säkeistö riitti, sitten pienen tauon jälkeen juttua hieman irtosi.
- Ihan hieno tango, kyllä tän tahtiin tanssii ja huvikseenkin kuuntelee. En tiedä, liekö Argentiinalaista perua.
- Ja kaikkihan tätä laulaa tangpokilpailuissa. Niin miehet kuin naiset; sopii molemmille.
- Ai, tää loppu on, "Leikki meidät vei sen ohi vaan", enpä oo koskaan kuullut sitä levyltä niin tarkkaan. Aika usein laulujen sanoja ei tosiaan tule niin tarkkaan kuunneltua.
Trubaduuri katsoi sitten aiheeksi selitellä tätä järjestystä.
- Nii. Vedetään tästä järjestyksessä. Tulee tässä kaikki laulettua edes kerran. Jos tekin jotenkin muuten, niin jää helposti joku väliin. Useita lauluja tässä kirjassa kyllä on, joita ei ole koskaan laulanut, mutta katotaan sitten, miten niistä selvitään.
- Koskahan me sitten loppuun päästään? Ja missä ollaan silloin?
- Voitais sopii, että ollaa täällä samassa paikassa. Rantanuotiolla.
- Joo. Vaikka olisi marraskuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä viestisi tähän...