Kitara soi, lauletaan, ihmiset ovat jälleen koolla rantanuotiolla. Ihaillaan kauniita lauluja, hiljennytään niiden sanoman äärellä, ja unelmoidaan...
On kesä, kevät tai syksy. Me olemme merellä ja saarissa. Ja talvella muistellaan ja etsitään yhä uusia kauniita lauluja.

perjantai 12. marraskuuta 2010

Niin pieni ihmissydän on... Tatu Pekkarisen täysosumatango.

Pieni sydän,  se on Tatu Pekkarisen täysosumasanoitus Walter Raen lauluun.  Tavattoman hieno ja vaikuttava, aivan ihana esitettävänä ja monipuolinen soinnutukseltaan.  Tempoa voi vaihdella halunsa mukaan ja rytmittää mielialansa mukaan.  H-molli antaa kitaristille paljon mahdollisuuksia käyttää otelautaa täysin hyväkseen, soinnut vaihtuvat usein.  Nuoteista soitettavaksi tämän mielellään luokittelee kun ei ole kovin usein tätä laulanut.  Jos tangoja joutuisi vakituiseen esittämään, niin sitten tämänkin opettelisi ulkomuistista.

Ei ihme, että tämä on niin suosittu ja tangokilpailuissa sitä aina vaan lauletaan.

Sanoitus on yksinkertainen ja lyhyt mutta täydellinen.  Vaikea tähän on enää mitään lisätä, kaikki on jo sanottu.  Tässä kuljetaan sydämen pohjasta onnen huipulle, koetaan "onnekas rakkaus ja tuskakin tumma".

Ja lopuksi, kun kaikki tunteet on koettu, otetaan vastaan se, minkä kohtalo suo.  Niin meidän kaikkien on tehtävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä viestisi tähän...