Kitara soi, lauletaan, ihmiset ovat jälleen koolla rantanuotiolla. Ihaillaan kauniita lauluja, hiljennytään niiden sanoman äärellä, ja unelmoidaan...
On kesä, kevät tai syksy. Me olemme merellä ja saarissa. Ja talvella muistellaan ja etsitään yhä uusia kauniita lauluja.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Taas uusi laulu laulettavaksi; Myrskyn jälkeen, Veikko Samuli, Kari Tapio

On tämäkin laulu vaan ihmeen suosittu.  Jatkuvasti sitä kuulee radiossa ja hyvä niin, ihan hieno laulu tämä on.  Kari Tapio sen kai laulaa ja ihan peruskamaa, kyllä kansa tästä tykkää.  Sellainen rauhallinen suomalainen, soveltuu meidän luonteeseen.

Ja jos satanut on liikaa sydämeen, kädet nostaen vain uskoo ihmeeseen.

Siinä se on; vaivaa ja vastusta, mutta silti jaksetaan uskoa ja kai myös yrittääkin.

On se täällä vaikeaa; moni luotsaa laivaansa päällä rauhattoman veen.  Puhdas A-molli biisi ja laulettava ihan tuollaisenaan.
Soittimeksi kaipaisi kyllä kitaran lisäksi jotakin muuta.  Mutta mitä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä viestisi tähän...