- Minäpä kerran lauloin, tai vähän vaan hyräilin tätä laulua kun oltiin kesällä kantamassa painavaa inkkarikanoottia. Oli kuumaa ja teki mieli heittäytyä tienvarren heinikkoon. Kanootin kantamisessa pää jää osittain kanootin sisään, siinä on hauska pieni kaiku. Kanootti paino ku synti ja oli vaikea pidellä sitä. Lyhyeksi jäi laulu sillä kertaa.
G-duurissa se oli, trubaduuri alensi puolikkaan verran, lauloi ekan säkeistön suomeksi ja sitten lähes oikeilla sanoilla englanniksi. Eikä tuota "Jokainen mesta mistä yösijaa saa" viitsinyt ihan niin korkealta vetää
- Kiva laulu, tunnettu ja kuuluisa. Tästä on aivan ihania sellaisia bassobluesilla pistettyjä esityksiä. Tää saattais olla laulu josta on tehty kaikkein useimpia sovituksia. Ainakin listalle pääsis.
- Voishan se kiva joskus reissata niin, ettei ole suuntaa tiedossa.
- Joo., Kulkuriromantiikkaa. Ja ehkä pientä rosvousta ja näpistelyä ainakin siinä alkuperäistekstissä: "Every lock that a'int lock when nobody's around"....
- Onhan se kulkurinkin elettävä.
- Joo. Ja laulettava. Ja pitää laulaa hyviä elämänmakuisia biisejä, ja tää on just sellainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä viestisi tähän...